Koukussa sosiaaliseen mediaan – testissä someton viikko

Kuva: Säde Moisio

Tuttu ilmoitusääni pärähtää ilmoille istuessani keittiön pöydän ääressä. Päätän vilkaista puhelinta. Instagram [vilmuska_a] : kolme uutta ilmoitusta käyttäjältä @aadakarolinas . Suljen puhelimen keskittyäkseni uudelleen kotitehtäviini. Puhelin ei anna periksi. Se värähtää uudelleen -viestin lähettäjä on Aada. Tällä kertaa houkutus vastata ilmoitukseen kasvaa liian suureksi. Emmin hetken, kunnes päätän sulkea kirjani. Kyllä nämä muut askareet pystyvät hetken odottamaan. Sukellan sosiaalisen median maailmaan.

MILTÄ sinusta tuntuisi ajatus elää viikko ilman sosiaalista mediaa? Kysyimme yli sadalta suomalaiselta nuorelta heidän mielipidettään asiasta. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli 80 prosenttia sijoittui 15 ja 18 ikävuoden välille. Enemmistö vastaajista oli sukupuoleltaan naisia.

Kysyimme, mitä kolmea sosiaalisen median sovellusta nuoret käyttävät päivittäisellä pohjalla eniten? Nuorille tärkeimmiksi sosiaalisen median kanaviksi nousivat Snapchatin ja Instagramin lisäksi, tasaisesti TikTokin kanssa kilpaillut Youtube.

Nuorten keskuudessa hännille jäänyttä Facebookia ei turhaan kutsuta keski-ikäisten someksi.

MONIEN tutkimusten mukaan suositeltavaa olisi, että ihmisten ruutuaika päivässä olisi noin 2 – 3 tuntia. Helsingin uutisten mukaan suomalaiset nuoret viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa jopa 8 tuntia päivässä. Jopa yli kolmen tunnin päivittäisellä somen käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia nuoren mielenterveyteen. 

Suurin osa vastaajista kertovat käyttävänsä sosiaalista mediaa päivittäin 3 – 5 tuntia. Yli kolmetoista prosenttia vastaajista myönsi käyttävänsä somea puhelimella päivän aikana 8 tuntia tai enemmän. Vain 24 prosenttia vastanneista pysyy suositusten mukaisissa rajoissa. 

Puhelimesta irti päästäminen on nykyään vaikeaa monelle iästä riippumatta.

MTV uutisten mukaan laaja eurooppalaistutkimus, johon osallistui yli 11 000 teini­-ikäistä, paljasti, että heistä 4,4 prosenttia oli some­riippuvaisia. Nettiriippuvuudesta puhutaan koko ajan enemmän. Somen käytön muuttuminen ongelmaksi tapahtuu vaivihkaa, ja ongelmaa voi olla vaikea havaita. Päihdelinkki.fi – sivuston määritteele someriippuvuudeksi sen, että yksilö tekee päivityksiä jatkuvasti eikä pysty olemaan selailematta sosiaalista mediaa. 

Nettiriippuvuuden hoitamisen tavoitteena ei ole internetin käytön lopettaminen kokonaan vaan käytön vähentäminen. Käytön rajoittaminen on tehokas tapa varmistaa, ettei riippuvuus pääse uusiutumaan. 

Kuva: Säde Moisio

KYSELYYMME vastanneista nuorista yli puolet ennustivat etteivät kykenisi vähentämään tai lopettamaan sosiaalista mediaa edes viikoksi. 

“Ajatus viikosta ilman sosiaalista mediaa olisi hieman kauhistuttava. En uskoisi onnistuvani siinä, sillä pidän niin paljon yhteyttä koulun ja harrastusten ulkopuolisiin ystäviini somen kautta. Kokisin jääväni paitsi monista asioista.” – anonyymi

Silti noin neljäkymmentä prosenttia vastanneista koki mahdollisena ajatuksena  pystyvänsä elämään ilman sosiaalista mediaa viikon ajan tai kauemmin.

“Uskoisin onnistuvani olemaan pidemmänkin aikaa ilman sosiaalisia medioita. Some tuntuu nykyään yhdeltä isolta velvollisuudelta, jota pitää seurata, että pysyisin ajantasalla ja olisin kiinnostava muiden ikäisteni mielestä. Se varmasti tekisi hyvää myös mielenterveydelleni ja kokisin itseni produktiivisemmaksi.” – anonyymi

PÄÄTIMME kokeilla, miltä tuntuisi oikeasti irrottautua sosiaalisesta mediasta viikon ajaksi. Halusimme tutkia, mitä haitta- ja hyötyvaikutuksia jo viikon aikana ihminen saattoi kokea, ja kuinka vaikeaa irtiotto somesta voisi todellisuudessa olla. Aloitimme somettoman viikkomme päätöksellä poistaa kaikki sosiaalisen viestinnän applikaatiot laitteistamme. Tällä tavoin emme vahingossakaan saattaisi sortua availemaan viestejä tai kommentoimaan julkaisuihin.

ENSIMMÄISENÄ aamuna kouluun lähtiessämme huomasimme oudon tyhjän olon vallanneen mielemme. Ihan kuin jotain olennaista olisi unohtunut matkasta. Avasimme jatkuvasti kännyköitämme tarkastaaksemme, olimmeko saaneet uusia ilmoituksia tai viestejä. Elämä tuntui oudon rauhalliselta ja hiljaiselta ilman kilahtavaa ilmoitusääntä, joka viides minutti. Selättääksemme päivän mittaan kertyneen hermostuneen olon ja tylsyyden halusimme suunnata huomiomme kokonaan pois kännykästä. Päätimme urheilla, lukea kirjoja ja tehdä muita arjen askareita saadaksemme ajan kulumaan nopeammin. 

Viikon kuluessa eteenpäin huomasimme ajatelevamme sosiaalista mediaa yhä vähemmän. Koimme itsemme entistä produktiivisemmiksi. Aloimme käydä enemmän ulkona ihmisten kanssa, jaksoimme keskittyä koulunkäyntiin ja tunsimme itsemme huomattavasti enemmän energisemmiksi ja positiivisemmiksi. Someton elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Aika ajoin huomasimme tuntevamme olomme yksinäiseksi. Tuntui vaikealta pysyä ajan tasalla asioista, mitä tapahtui ympärillämme ilman yhteyttä sosiaaliseen mediaan.

Viimeisenä iltana olimme jo tottuneita ajatukseen elää ilman sosiaalista mediaa. Ajatus palaamisesta alkoi hermostuttamaan, jopa pelottamaan. Emme tunteneet enää pakottavaa tarvetta viestittellyyn ja kuvien kommentoimiseen. Toisaalta tuntui helpottavalta saada yhteys myös kaukana asuviin tuttaviin aina, kun tarve sitä vaati.  Jälkeen päin ajateltuna tämä viikko muutti paljon näkemystämme sosiaalisesta mediasta ja meistä sen käyttäjinä. Havahduimme siihen, kuinka paljon aikaa uhraamme päivittäin turhaan kuvien ja päivitysten jakoon. Viestien ja snäppien lähettäminen ei loppujen lopuksi pystynyt korvata läheisten kanssa käytyjä keskusteluja.

Tekijät: Janette Nieminen ja Säde Moisio